Laitakari

Laitakarin saari eli ”Laitakaribia” sijaitsee Kemin sisäsatamasta 2,5 kilometriä etelään. Saari on kiehtova sekoitus villiä luontoa, puistomaisia ketoja ja vaikuttavia paasimaisia teollisuushistoriallisia raunioita. Saaren asuttaminen alkoi vuonna 1860, kun sinne alettiin rakentaa höyrysahaa. Pari vuotta myöhemmin toiminta käynnistyi ja sahaus jatkui saarella vuoteen 1939, jolloin tulipalo tuhosi lautatarhan. Saha toimi 77 vuotta. 1920-luvun uudistusten jälkeen asukasmäärä oli korkeimmillaan, noin 350 henkeä. Lisäksi työntekijämäärä oli 300-400. Saaren pinta-ala kasvoi, kun laivojen pohjalastia, sahalta jäänyttä jäterimaa ja kiviä ladottiin rannoille puulaitureiksi. Lopulta koko saari oli laituroitu ympäriinsä. Sahattavat tukit tuotiin Kemijokisuulta hinaajalaivojen vetäminä. Kun laivojen koko kasvoi, sahatavara vietiin proomuilla redille ankkuroituihin laivoihin. Laitakarin erikoisuus oli mantereelle kulkeva kippoköysirata, jonka kyydissä rimapuuta kuljetettiin Sysimölle poltettavaksi sysimiiluun. Saarella oli myös jo 1920-luvulla sähkövoimalaitos ja sähkövetureita eli poketteja, jotka vetivät lautavaunut sahalta tapulikentälle.

Saarella oli kolme tuhoisaa tulipaloa, joista viimeinen tapahtui vuonna 1939. Asuinrakennukset kuitenkin säilyivät ja saarella asuttiin aina vuoden 1966 tammikuuhun, jolloin viimeisetkin asukkaat lähtivät pois. Talot purettiin, mutta kellarit ja perustukset jäivät.

Luonto

Luonto on vallannut Laitakarin takaisin ja siellä kasvaa vankkaa koivikkoa. Purjelaivojen painolastikiviä voi yhä löytää rannoilta. Koivumetsän keskellä mahtavat, sammaloituneet betonisokkelit ovat jääneet uhmaamaan aikaa. Noin kilometrin pituisessa saaressa on kaksi laavua kauniissa maisemarinteessä. Pohjoiskärjessä on koivua kasvavien rimamöljien reunustama laguunimaisen idyllinen Rauhanlahti, jonne matkailuveneet saapuvat. Leila- niminen vesibussi on niistä säännöllisin. Keskisaaressa on toinen laituri. Saaren eteläpäästä löytyy maisemallinen helmi, minikokoinen hiekkaranta. Kolmion muotoisen hiekkarannan edustalla on hyvä hiekkainen pohja uimista varten. Kemin Laitakari ry on raivannut metsittynyttä saarta, kunnostanut sitä retkeilijöille ja laittanut opaskylttejä ja historiasta kertovia infotauluja raunioiden viereen. Saaren keskikedolla kasvavat mm. ahomansikka, kissankello, keltainen kannusruoho, puna-apila ja siankärsämö. Kedon laidoilla on vadelmapuskia. Lehtomaisilla tuoreilla kankailla kasvaa saniaisia, lillukkaa, herukkaa ja mesimarjaa. Pohjoisosassa myös puolukkaa.

Lintuja: telkkä, rastaita, rantasipi, pajulintu, metsä- ja niittykirvinen, pajulintu, iso koskelo, pajusirkku, kalalokki, kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, punakylki, lehtokerttu, viherpeippo.